Suomalaisten arvot 2020-luvulla

 Ville_iso_480pxDosentti Ville Pitkänen työskentelee e2 Tutkimuksessa. Hän on Turun Suomalaisen Yliopistoseuran hallituksen jäsen ja Turun yliopiston alumni.

Siirryttäessä uudelle vuosikymmenelle on hyvä pysähtyä pohtimaan suomalaisten arvoja. Politiikka tuntuu nyt ristiriitaisemmalta kuin aikoihin ja erityisesti sosiaalisessa mediassa tunteet käyvät kuumana. Eivätkö suomalaiset enää löydä yhteistä säveltä oikein mistään?

Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen loppuvuonna 2019 päättyneessä tutkimushankkeessa selvitettiin laajasti suomalaisten arvoja, asenteita ja identiteettejä eri näkökulmista. Jakolinjoja löytyi, mutta yllättävän paljon myös yhteistä.

Eriseuraisuus liittyy tuttuihin teemoihin: maahanmuutto ja turvapaikanhakijat, vähemmistöjen asema, ilmasto- ja ympäristökysymykset, työmarkkinat sekä kansainvälistymiskehitys. Erimielisyydet eivät kuitenkaan onneksi ole koko kuva, sillä pinnan alla on paljon myös yhteistä ja jaettua.

Ensinnäkin identiteettiemme rakennuspalasissa on paljon samaa. Työ ja koulutus määrittävät lähes kaikkia suomalaisia ja myös alueelliset identiteetit ovat tärkeitä.

Myös arvopohjassa on paljon jaettua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, vastuuntuntoisuus, avuliaisuus ja anteeksiantavaisuus ovat lähes kaikkien jakamia perusarvoja. Eriarvoisuus huolestuttaa monia ja erityisesti vanhuksista kantavat huolta lähes kaikki.

Lisäksi suomalaiset ovat varsin isänmaallista porukkaa. Kansallistunnetta pidetään myönteisenä juttuna ja Suomesta ollaan ylpeitä. Näin ajattelee enemmistö taustasta riippumatta.

Vaikka kaikki merkit viittaavat siihen, että 2020-luvusta tulee poliittisesti vähintään yhtä turbulentti kuin edeltävästä vuosikymmenestä, on perusarvojen kautta avautuvassa näkymässä jotain lohdullista. Tunteet tulevat varmuudella käymään kuumina myös jatkossa, mutta kenties juuri suomalaisia yhdistävissä perusarvoissa piilee riittävästi myös viilentäviä elementtejä.