Vanhalinna satsaa museotoimintaan

Liedon Vanhalinnassa tapahtuu. Kellariin remontoitavissa tiloissa avataan keväällä uusi arkeologinen näyttely. Luvassa on myös museokauppa, viikinkivene ja monenlaista ohjelmaa uudella tapahtuma-areenalla.

Historiallista Hämeen Härkätietä pitkin pääsee Liedon Vanhalinnaan, joka on luokiteltu yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Vanhalinnan tila maineen on myös yksi suurimmista lahjoituksista, jonka Turun yliopisto on saanut.

Mauno ja Ester Wanhalinna lahjoittivat kartanon ja pihapiirin yksityiselle Turun yliopistolle vuonna 1956. Nykyisin Vanhalinnasäätiö toimii Turun Yliopistosäätiön tytärsäätiönä. Lahjoituksen edellytyksenä oli, että Vanhalinnassa harjoitetaan museotoimintaa.

Museotoiminnasta vastaa uudistetussa hallintomallissa museopalvelupäällikkö FM Hannele Lehtonen.

– Wanhalinnat perustivat kotimuseon ja kun tila siirtyi yliopiston omistukseen, museotoimintaa on pyritty koko ajan kehittämään ja ammattimaistamaan, Lehtonen kertoo.

Liedon Vanhalinna on pyörittänyt omana tuotantona tähän asti myös tilausravintolatoimintaa. Tilausravintolatoiminta ulkoistetaan tulevien kuukausien aikana. Yliopistosäätiön asiamiehen, Pekka Kanerviston mukaan hallinnon uudistamisen ja ravintolatoiminnasta luopumisen syy on yksinkertainen:

– Näin voidaan paremmin keskittyä säätiön varsinaiseen tehtävään eli Vanhalinnan museon ylläpitoon ja kehittämiseen sekä kulttuuriperinnön esittelemiseen.

Yli puolet kävijöistä tulee kuitenkin Vanhalinnaan osallistuakseen johonkin perhajuhlaan, yritystilaisuuteen tai kokoukseen Vanhalinnan kannalta tämä asiakaskunta on oleellisen tärkeä ja siksi tilausravintolayrittäjän valinta on tehtävä huolellisesti.

– Yrittäjän tulee omaksua Vanhalinnan arvot, välittää niitä omalla persoonallaan tilaisuuksissa sekä huolehtia siitä, että asiakkaat saavat käynnistään mieleenpainuvan kokemuksen. Yrittäjän ja Vanhalinnan oman väen yhteistyöllä pyritään tämä kokemus saamaan entistä paremmaksi. Tilaisuuksien määrän lisääminen jatkossakin lisää Vanhalinnan toimintaedellytyksiä, painottaa Kanervisto

Arkielämää ja arkeologiaa

Ester ja Mauno Wanhalinnan päärakennukseen perustaman kotimuseon tunnelma on jokapäiväisen autenttinen lukemattomine yksityiskohtineen.

–Kotimuseossa aika on pysäytetty 1930-luvulle Tunnelma on aivan kuin isäntäväki voisi minä hetkenä tahansa tulla takaisin pihalta, Lehtonen luonnehtii.

Vanhalinnan pysyvät, kansatieteelliset näyttelyt esittävät niinikään arkielämää maaseudulla.

Pihamakasiinissa on esillä näyttely ”Idän ja lännen maa”, jossa maanviljelysvälineistön kautta esitellään sekä idästä, että lännestä tulleita vaikutteita ja maanviljelyn vuodenkiertoa.

Härkätallin Elämänlanka -näyttely esittelee puolestaan maalaisen elämää kehdosta hautaan 1800-luvulla. Ihmisen elämänkaaren mukaan jäsennelty näyttely antaa nykyihmiselle paljon kokemuksellista tarttumapintaa menneeseen elämänmuotoon. Härkätallissa on esillä myös vaihtuvia näyttelyitä.

Mauno Vanhalinna oli innokas harrastaja-arkeologi ja tuttu näky Linnavuoren kaivauksilla. Lahjoittajien tahdon mukaan Vanhalinnassa on ylläpidetty arkeologista näyttelyä ja myös arkeologisia opetuskaivauksia. Vanhalinnan rooli alueen esihistorian esille nostamisessa on nykyään merkittävä, kun Turun linnan arkeologinen näyttely keskittyy ensisijaisesti kaupunkiin ja linnaan. Nautelankosken museo on puolestaan keskittynyt kivikauteen.

Paraikaa tekeillä on täysin uudistettu arkeologinen näyttely, joka avataan keväällä, kunhan uudet tilat kellarissa valmistuvat.

– Uusi näyttely huomioi erilaiset oppimisen tavat niin, että monenlaisille ja monenikäisille kävijöille on tarjolla jotain. Näyttelyyn on tulossa toiminnallisuutta ja osallistavuutta. Myös muinaistekniikoita opettavia kädentaitokursseja on suunniteltu.

Uudessa näyttelyssä arkeologiset löydöt ja muut näyttelyesineet jäsennetään ilmiöiden mukaan aikakausien sijaan.

– Sen sijaan että laitettaisiin kaikki kivikautiset kirveet riviin yhteen huoneeseen, esitetään, miten puu on minäkin aikakautena hakattu ja millaisten vaiheiden kautta välineet ovat kehittyneet.

Näyttelytila on muutenkin ajateltu uudella tavalla ja se soveltuu myös esimerkiksi kokousten ja seminaarien pitämiseen.

– Seminaariin voi saada yllättäviä virikkeitä ja näkökulmia, jos osallistujat antavat katseensa vaeltaa lasisen pöytälevyn alla avautuvassa näyttelyssä.

Linnavuori liittää Vanhalinnan arkeologiaan ja esihistoriaan. Varsinkin viikinkiaika vahvasti läsnä. Viikinkiajasta ja Aurajoen merkityksestä kokonaisuuteen tulee pihalle muistuttamaan Mynämäen käsi- ja taideteollisessa koulussa muinaistekniikan artesaanien valmistama viikinkilaiva Helka.

– Laivan ympärille rakennetaan suojarakennus, jonka eteen tulee tapahtuma-areena. Tämä avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tapahtumatoimintaan.

Tiheästi kerrostunut historia

Nykyiset rakennukset Vanhalinnan pihapiirissä on rakennettu 1900-luvun alussa, mutta tilan historia ulottuu vuosisatoja pidemmälle. Ensimmäinen kirjallinen lähde tilasta on 1400-luvulta.

–Kirkon ja kruunun omistuksessa vuorotellen ollut tila siirtyi perintötilaksi 1700-luvulla. Wanhalinnat ottivat tilan nimen omakseen, kun saivat tilan haltuunsa 1800-luvun puolivälissä, Lehtonen kertoo.

Vanhalinnan vieressä kohoava Linnavuori edustaa vielä vanhempaa historiaa.

-– Ensimmäiset merkit ihmisestä tällä alueella ovat 5000 vuoden takaa, jolloin Linnavuoren laki oli pieni saari. Joku kalastaja tai pyyntimies on pysähtynyt paikalle ja rikkonut sinne kivikautisen astian.

Arkeologiset kaivaukset Linnavuorella alkoivat jo 1800-luvun lopulla. Silti tutkittavaa riittää edelleen. Pronssikaudella paikka oli jo kiinni mantereessa, kun nykyinen Turku oli vielä meren alla. Linnavuorta alettiin käyttämään puolustukseen ja turvapaikkana viholliselta. Sillä on puolustuspaikkana korkeutensa lisäksi etuna luontainen lähde, josta saa makeaa vettä.

– Parhaiten tunnettu esihistoriallinen vaihe Linnavuorella on viikinkiaika rautakauden ja keskiajan välimaastossa. Silloin Linnavuorella sijaitsi puulinnoitus ja pieniä savutupia.

Lehtonen luonnehtii Aurajokea aikansa moottoritieksi, koska joki oli vilkkaasti liikennöity valtaväylä sisämaan suuntaan.

– Linnavuori oli sijaintinsa puolesta taktinen vahtipaikka.

Vanhalinna-nimi juontaa juurensa Turun linnan rakentamisesta.

–Kun Turun kaupunkia rakennettiin jo nykyiselle paikalleen, eikä Aurajoen kaventumisen takia suurilla laivoilla päässyt enää pidemmälle sisämaahan, kuningas huomasi, että sotilaat ovat väärässä paikassa. Turun linnan rakentamisen myötä Linnavuoren linna oli se vanha.

Elävää yhteistyötä

Liedon Vanhalinna on verkottunut vahvasti lähialueeseen. Yhteistyötä tehdään muun muassa koulujen kanssa.

– Historianopetus alkaa alakoulussa esihistoriasta. Uudessa arkeologisessa näyttelyssä pyritään vielä entistäkin paremmin palvelemaan ottamaan kouluvierailijoiden tarpeita.

Turun yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö muodostaa puolestaan suuren osan koko Vanhalinnan toiminta-ajatusta. Wanhalinnat lahjoittivat tilansa yliopistolle, koska luottivat sen osaamiseen ja haluun vaalia arvokasta perintöä.

Arkeologian oppiaineen kanssa tehdään opetuskaivausten lisäksi paljon muutakin yhteistyötä. Uutta arkeologista näyttelyä on ideoitu ja suunniteltu yhdessä arkeologian opiskelijoiden kanssa. Myös opettajaksi opiskelevien kanssa tehdään museopedagogista yhteistyötä.

Tukena on myös oma ystäväyhdistys. Vanhalinnan ystävät ry. muodostaa tärkeän tukiverkoston. Se sitouttaa Vanhalinnan palvelukseen paljon osaamista ja kontakteja eri aloilta.

– Uuteen arkeologiseen näyttelyyn Vanhalinnan ystävät on teettänyt tarkan kopion rautakautisesta miekasta, Lehtonen paljastaa.

Vanhalinnassa on perinteisesti osattu hyödyntää yhteistyömahdollisuuksia luovasti. Kun rakennuksia peruskorjattiin, remonttihankkeeseen yhdistettiin ohjelma, jossa opetettiin ammatti-ihmisille perinnerakentamista. Uusin yhteistyömuoto on paikallisen lihakaupan kanssa tuotettu Vanhalinna-makkara, jossa yhdistyvät lähiruoka ja kulttuurihistoria.

Lehtonen näkee Vanhalinnan tulevaisuuden haasteet lähinnä uusien mahdollisuuksien avautumisina. Vanhalinnassa vaalitaan kulttuuriperintöä hartiavoimin, mutta se ei tarkoita toiminnan paikalleen jämähtämistä. Pikemminkin päin vastoin.

– Museon uudistusten ja tapahtumatuotannon käynnistämisen tarkoitus on, että tavoittaa yhä enemmän erilaisia ihmisiä. Odotamme paljon myös tulevalta yhteistyöltä uuden pitopalveluyrittäjän kanssa, lisää Vanhalinnan museonjohtaja Hannele Lehtonen.