Perhosia, punkkeja ja mikroskooppeja – syysretkellä eläinmuseossa

Ilari Sääksjärvi esitteli trooppisia hyönteisiä Leena Repolle, Juha Matulalle, Minea ja Miina Nurmelle sekä Katariina Kyylle.

Yliopistoseuran syysretkellä oli ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tutustumaan Turun yliopiston biologianlaitoksen eläinmuseoon. Yli 3,5 miljoonaa tieteellistä näytettä sisältävä museo ei ole normaalisti auki yleisölle. Museossa sijaitsevat myös Åbo Akademin tieteelliset eläinkokoelmat.

Kokoelmiin ja tutkijan työhön tutustuttiin eläinmuseon esimiehen Ilari Sääksjärven ja museomestari Anssi Teräksen opastuksella. Ennen museon näytekokoelmiin tutustumista Sääksjärvi esitteli museon toimintaa ja tutkijan työtä laitoksen seminaarisalissa. Töitä biologeilla olisi enemmän kuin rahkeet riittävät.

- Noin 90-95 % maapallon eläinlajeista on edelleen löytämättä. Tämä tarkoittaa sitä, että koko ajan katoaa lajeja, joita ihminen ei ole vielä löytänyt.  Me emme osaa niitä vielä edes suojella tai tiedä niiden merkitystä ekosysteemeissä, totesi Sääksjärvi ennen kierroksen alkua.

Hyönteisnäytteiden koko vaihteli jättimäisistä perhosista nuppineulanpään kokoisiin kuoriaisiin.

Alkuesittelyn jälkeen ryhmä pääsi kiertelemään museon tiloihin. Ajatus, että suurin osa maailman eläimistä on vielä tunnistamatta vaati sulattelua kun katsoi museon seinillä olevia tuhansia hyönteisnäytteitä. Tutkijat olivat poimineet museon pöydälle yksilöitä, joiden he uskoivat herättävän erityistä kiinnostusta ja keskustelua. Pöydällä oli muun muassa maailman myrkyllisin hyönteinen luotimuurahainen, piikikäs saharauskun kuono ja valtava mammutin poskihammas.

Tämän lisäksi nähtiin Sääksjärven sademetsästä keräämiä hyönteisiä, jotka näyttivät vieressä oleviin suomalaisiin näytteisiin verrattuna jättimäisiltä. Silti Sääksjärvi vakuutteli, ettei sademetsä ole niin vaarallinen paikka kuin populaarikulttuurissa usein annetaan ymmärtää.

- Siellä pitää vain osata käyttäytyä eikä toimia liian uhkarohkeasti, totesi Sääksjärvi rauhallisesti esitellessään myrkyllistä luotimuurahaista.

Kokoelman helmenä jatkosodasta selvinnyt perhosharvinaisuus

Kokoelmahuoneessa Teräs esitteli perhoslaatikoita, joista yksi perhonen on Åbo Akademin eläinkokoelman ylpeys. Perhonen edustaa yhtä maailman harvinaisinta perhoslajia, idänsiilikästä. Kyseinen yksilö on ollessaan kotelovaiheessa selvinnyt palavasta korsusta jatkosodassa ja päätynyt yliopiston kokoelmiin vedonlyönnin sekä monen muun sattuman kautta.

Teräksen kertoessa perhosen tarinaa yleisö nauroi ja pyöritteli päätään epäuskoisen näköisenä.

Eero Antila teki lähempää tuttavuutta punkkien kanssa.

- Ihmeellinen tarina. Olen käynyt monissa museoissa ja kuullut tarinoita miten kokoelmiin on näytteitä päätynyt. Tämä tarina veti kyllä jalat alta! Perhonen ansaitsee epäilemättä kunniapaikan täällä museossa. Niin monesta pinteestä se on selvinnyt, toteaa kierroksella vieraillut Esko Pentikäinen.

Kokoelmakaappien välissä oli mahdollisuus kurkata myös mikroskooppiin ja tehdä lähempää tuttavuutta puutiaisten eli jokapäiväisessä kielenkäytössä punkkien kanssa.

- Petrimaljassa nymfivaiheen puutiaiset näyttivät todella pieniltä. Niiden näkeminen moninkertaisesti suurennettuina oli mieleenpainuva kokemus. Tuollaisen kiipeämistä paidankulmalla ei hirveän helposti huomaa. Seuraavalla kerralla mökillä taidan laittaa puntit sukkiin, toteaa Eero Antila naureskellen.

Yliopistoseura löytyy myös sosiaalisesta mediasta

Yliopistoseura järjestää syys- ja kevätretken vuosittain. Sosiaalisen median ansiosta retkelle on ilmoittautunut myös henkilöitä, jotka eivät ole ennen osallistuneet seuran toimintaan.

- Huomasin Facebookissa ilmoituksen retkestä ja päätettiin kaverin kanssa ilmoittautua. Olen kuullut että yliopiston biologiseen museon kannattaa tulla tutustumaan jos siihen on mahdollisuus. Tosi mielenkiintoinen reissu, onneksi tuli ilmoittauduttua mukaan, totesi ensimmäisen kerran seuran retkellä mukana ollut Katariina Kyy.

Syysretken tunnelman tiivisti onnistuneesti 1970-luvulta lähtien seuran jäsenenä ollut Leena Repo.

- Tavattoman mielenkiintoinen ja ihmeellinen reissu!

Nyt oli mahdollisuus tarkastella punkkeja mikroskoopilla.