Kadonneen Turun ja tutkimattomien maailmankolkkien jäljillä

Tieteen päivät -tapahtuma houkutteli lauantaina 19.10. muiden kohteiden lisäksi Akatemiantalolle paljon kiinnostuneita seuraamaan Yliopistoseuran järjestämää ohjelmaa, johon kuului juhlasalin opastuskierrosten lisäksi dosentti Rauno Lahtisen ja dosentti Ilari E.Sääksjärven luennot.

Dosentti Rauno Lahtinen esitteli Turun purettuja taloja ja kertoi purkamisvimman syistä ja vastarinnasta. Yleisö kauhisteli Lahtisen näyttämiä valokuvia puskutraktoreista työssään. Kuvat olivat hänen uusimmasta kirjastaan Turun puretut talot 3 , joka esittelee 118 purettua kohdetta kaupungin läntisestä keskustasta.

Barkerin tehdas sijaitsi Aurajoen rannassa, Auran panimon vieressä.  Jos puuvillatehtaan kokonaisuutta ei olisi purettu, se tarjoaisi  Lahtisen mukaan loistavat puitteet idyllisille ravintoloille ja halutuille loft-asunnoille. Tehtaan paikalla sijaitsee nykyään puisto.

Lahtisen kirjan kanteenkin päässyt Beetlehem-kirkko purettiin vuonna 1971.

Eläinmuseon museonhoitaja, dosentti Ilari E.Sääksjärvi esitteli koko perheelle suunnatussa luennossaan turkulaisten tutkimusmatkailijoiden seikkailuja ja saavutuksia.  Esimerkiksi Herman Spöring (n. 1733-1771) osallistui James Cookin retkinkunnan mukana tutkimusmatkoille muun muassa Uuteen-Seelantiin ja Australiaan.

Sääksjärvi herätti luennollaan kysymyksen siitä, onko tutkimusmatkojen aika jo ohi. Sääksjärvi oli keski-iältään nuoren yleisön kanssa yhtä mieltä siitä, että maapallolla riittää vielä paljon kartoitettavaa. Tuleville tutkimusmatkailijoille Sääksjärvi suositti kohteeksi joko sademetsää tai meren pohjaa. Vakuudeksi Sääksjärvi esitteli liudan hyönteisiä, joita ei vielä tunneta.

Ensimmäiset yleisökysymykset heräsivät jo ennen luennon alkua. Yleisö oli erityisen kiinnostunut eläinmuseon hoivissa olevasta Erkki-hämähäkistä, joka nimeämisen jälkeen osoittautui naaraaksi. Erkin edustama laji on edelleen hämärän peitossa.

Senja Evesti esitteli yleisölle akatemiatalon juhlasalia. Vuonna 1817 vihitty akatemiatalo ehti olla Keisarillisen Akatemian käytössä vain kymmenen vuotta ennen Turun paloa ja Keisarillisen akatemian siirtämistä Helsinkiin. Helsinkiin muuttivat myös Aleksanteri I:n rintakuva ja juhlasalin alkuperäiset ovet. Erik Cainbergin reliefit sentään jäivät alkuperäisille paikoilleen juhlasaliin. Kuuden reliefin sarja kuvaa Suomen sivistyshistoriaa kansanrunoista Turun Keisarillisen Akatemian aikaan. Vuonna 1814 tehdyssä, klassisista esikuvista ammentavasta Väinämöisen soitto -reliefissä esiintyy Väinämöinen ensimmäistä kertaa suomalaisen taiteen historiassa.  Elias Lönnrotin Kalevala julkaistiin vuonna 1935.

Viides reliefi kuvaa akatemiatalon peruskiven laskemista vuonna, joka oli merkittävä tapahtuma vuonna 1802. Tilaisuuteen osallistui myös Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf ja kuningatar Fredrika Dorothea. Viimeisessä reliefissä valta on jo vaihtunut ja vierailulla Turun Keisarillisessa Akatemiassa on Aleksanteri I.