Gradu huippututkimusryhmässä

Kun elimistöön tulee tulehdus, valkosolut saapuvat paikalle taistelemaan antigeenejä vastaan. Ruth Fair-Mäkelä tutkii pro gradu -työssään kahden proteiinin vuorovaikutusta, joka edesauttaa valkosolun siirtymistä verisuonesta tulehtuneeseen kudokseen.

– Valkosolu tarvitsee siirtymisessä apua VAP1:ksi nimetyltä proteiinilta, jolle on löydetty pari valkosolun pinnalta. Nämä kaksi proteiinia edesauttavat yhdessä valkosolun siirtymistä verisuonesta kudokseen, Fair-Mäkelä selittää tutkimuksensa taustaa.

Fair-Mäkelä tutkii kyseisten proteiinien sitoutumista toisiinsa proteiini- ja solutasolla.

– On osoitettu, että VAP1- pitoisuuksien muutokset liittyvät moniin kansantauteihin, kuten Alzheimerin tautiin, syöpään, ja diabeteksen liitännäistauteihin ja joihinkin vaikeasti hoidettaviin sairauksiin, kuten ms-tauti.

Vaikka valkosolut pitävät yllä kehon puolustusta, valkosoluliikenne voi olla myös haitallista. Tyypillisiä esimerkkejä tällaisista tiloista aiheuttavat autoimmuunitaudit, joissa valkosoluja kertyy kudokseen ilman näkyvää syytä ja ne voivat reagoida ristiin elimistön omien rakenteiden kanssa ja saada aikaan kehämäisen kroonisen tulehdusreaktion.

– Periaatteessa on mahdollista, että tutkimieni proteiinien pariutumisen estäminen voisi auttaa hillitsemään joidenkin tautien aiheuttamia tulehduksia.

Lääketiedettä ilman potilastyötä

Fair-Mäkelä tekee graduaan osana Sirpa Jalkasen kansainvälisesti arvostettua tutkimusryhmää.

Alun perin hän pääsi tutkimusaiheensa jäljille työskennellessään toisen opiskeluvuotensa kesällä eräässä tutkimusryhmässä Åbo Akademissa.

– Törmäsin siellä VAP1:een ja halusi tehdä siitä kandiseminaarityöni. Sitä kautta sain ohjaajan Turun yliopiston puolelta ja pääsin Jalkasen tutkimusryhmään.

Lääketieteen opiskelu oli Fair-Mäkelän suunnitelmissa jo lapsena.

– Lapsena halusin myös lääkäriksi, mutta lukiosta valmistuttuani minulle oli selvää että vaikka lääketiede kiinnostaa, lääkärin ammatti ei niinkään. En halua tehdä potilastyötä.

Kankaanpäästä kotoisin oleva Fair-Mäkeä kiinnosti erityisesti lääkekehitys ja hän hakeutui opiskelemaan terveyden biotieteiden koulutusohjelmaan.

Valmistumisen jälkeen Fair-Mäkelä ryhtyy väitöskirjan tekoon. Työskentely samassa tutkimusryhmässä jatkuu, mutta aihe vaihtuu.

– Väitöskirjassani tutkimuskohteena tulee olemaan imutiet, jotka muodostavat monimutkaisen verkoston imusolmukkeiden välillä ja toimivat immuunisysteemin nestekierron ylläpitäjinä.

Laboratoriosta tietokoneen ääreen

Tällä hetkellä Fair-Mäkelän gradu etenee kotona kirjoittaen. Siirtyminen kirjoitusvaiheeseen on vaatinut uudelleen orientoitumista; sitä ennen hän työskenteli viisi kuukautta laboratoriossa. Laboratoriovaiheessa Fair-Mäkelä muun muassa kasvatti soluja mikroskoopilla tutkittavakseen.

– Solujen viljelyä, jakamista ja hengissä pitämistä kutsutaan solun hoitamiseksi, ja kyllä niitä tosissaan joutuikin paapomaan, Fair-Mäkelä nauraa.

Lisäksi Fair-Mäkelä puhdisti proteiineja ja teki lukuisia spesifisempiä kokeita, joilla selvitettiin aina jotain tiettyä, yksittäistä asiaa.

Fair-Mäkelä kertoo hymyillen käsitelleensä laboratoriossa paljon läpinäkyviä litkuja.

– Silmillä havaittavien asioiden poissaolo koetteli uskoa, mutta mittausten tulokset olivat kuitenkin onneksi yleensä nähtävissä.

Itsenäinen tutkimustyö laboratoriossa on Fair-Mäkelän mukaan antoisaa, mutta vaatii kaiken kaikkiaan paljon pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä.

Laboratoriotyöskentely kesti viisi kuukautta. Nyt gradu etenee tietokoneen äärellä.

– Usein koko päivän työ on aivan turhaa ja seuraavana päivänä on palattava toistamaan kaikki sama uudestaan. Pitää kuitenkin osata huomata myös se piste, jolloin on lakattava yrittämästä sadatta kertaa samaa uudestaan ja keksittävä uusi lähestymistapa.

Kiinnostavinta tutkimuksessa on Fair-Mäkelän mukaan tietoisuus siitä, että tutkimus voi johtaa jonkin uuden löytämiseen.

­– Aina tietysti parempi jos käy sellainen onni, että löydöllä on jotain laajempaa merkitystä.


Ruth Fair-Mäkelä tutkii biolääketieteen gradussaan kahden proteiinin yhteistyötä.