Reino ja Aloha Alavan perintö elää

Tutkijapariskunta testamenttasi omaisuutensa Turun Yliopistosäätiölle

Turun yliopistosäätiö perusti vuonna 2012 Turun yliopiston palveluksessa työskennelleiden Aloha ja Reino Alavan testamentin perusteella nimikkorahaston, jonka tuotolla tuetaan Turun yliopistossa suoritettavaa kasvisystematiikan ja perinnöllisyystieteen alojen tutkimustyötä sekä jatko-opintoja.

Liedon Vanhalinnassa syyskuun loppuun asti esillä oleva näyttely esittää Reino ja Aloha Alavan monivaiheiset elämäntarinat. Näyttely sisältää paitsi henkilökohtaisia esineitä ja huonekaluja pariskunnan maailmanmatkoilta, myös katsauksia heidän tieteelliseen työhönsä.

Reino Alava (1915-2011) tuli elämänsä aikana tunnetuksi Turun yliopiston kasvimuseon hoitajana. Hänen erikoisalaansa olivat sarjakukkaiset kasvit sekä kasvinkeräysten dokumentointi. Amerikkalaissyntyinen Aloha Alava os. Hannah (1913-2000) oli Suomen johtavia ihmisgenetiikan asiantuntijoita.

Historioitsija Rauno Lahtinen kirjoittaa parhaillaan pienimuotoista elämäkertaa Aloha ja Reino Alavasta.

– Reino ja Aloha Alava tutustuivat toisiinsa Suomessa, kun Aloha työskenteli vuonna 1953 Fullbright-proefessorina Helsingin yliopistossa, kertoo Lahtinen, joka on haastatellut työtään varten pariskunnan ystäviä ja sukulaisia.

Matkustelua ja työskentelyä Kaliforniassa

Aloha ja Reino avioituivat syksyllä 1955, kun Reino oli onnistunut saamaan tutkimusassistentin paikan Kalifornian Berkeleyn yliopistosta, jossa Aloha työskenteli.

Pariskunta matkusteli 1950-luvun mittapuulla paljon. Kiinnostava yksityiskohta on se, että Reino ei tiettävästi koskaan suostunut käyttämään lentokonetta, joten hän teki kaikki pitkät matkansa junalla tai laivalla.

– Matkat Kaliforniaan kestivät siksi pitkään: laivamatka Euroopasta New Yorkiin kesti yhdeksän päivää, minkä jälkeen manner oli vielä ylitettävä junalla.

Alohan tiedetään matkustaneen mielellään myös lentäen. Hän uskaltautui pienkoneidenkin kyytiin kuten vuoden 1950 Panaman matkalla, jolloin hän lensi pienellä kaksipaikkaisella koneella Keski-Amerikan viidakoihin.

Amerikassa vietetyillä vuosilla oli tärkeä rooli Reino Alavan myöhemmän uran ja Turun yliopiston kasvimuseon kannalta. Museokokoelmien hoitoa koskeva tieto oli pääosin peräisin juuri Berkeleystä. Aktiivisten Amerikan vuosien ansiosta Alavilla oli myös runsaasti kontakteja niin USA:ssa kuin muuallakin maailmassa sijaitseviin kasvimuseoihin.

Uraa jatkamaan Turkuun

Alavat muuttivat Turkuun, koska Suomen sosiaaliturva ja eläkejärjestelmä olivat paremmat kuin Yhdysvalloissa. Alohakin oli viihtynyt aina Suomessa hyvin.

Reinon työ Turun yliopiston kasvimuseon hoitajana alkoi heti Suomeen saapumisen jälkeen keväällä 1959. Aloha puolestaan työskenteli seuraavat kymmenen vuotta Turun yliopistossa useiden eri amerikkalaisten ja suomalaisten säätiöiden myöntämillä apurahoilla. Reino opetti yliopistolla taksonomiaa ja Aloha genetiikkaa. Vuonna 1960 Aloha myös toimitti yhden genetiikalle omistetun Scientific American -lehden numeron.

– Museo- ja tutkimustyö sopivat Reino Alavalle erinomaisesti. Luonteeltaan hän oli pidättyväinen ja varsinaissuomalaisen hiljainen, henkilökohtaisista asioistaan hän puhui harvoin. Luotettavuus, huolellisuus ja pikkutarkka yksityiskohtien huomioiminen leimasivat kaikkia hänen työtehtäviään. Hän ei tuonut itseään millään tavalla esille vaan hoiti työnsä odottamatta siitä sen suurempaa kiitosta tai kunnianosoituksia.

Kasvimuseossa Reino Alavan tärkeäksi elämäntyöksi tuli Edvard August Vainion (1853–1929) keräämästä jäkäläkokoelmasta huolehtiminen.

Laajojen kontaktiensa ansiosta Alohalla oli Suomeen tullessaan tuomisinaan uusinta genetiikan tuntemusta. Hänestä tuli Suomessa ja erityisesti Turun yliopistossa keskeinen perinnöllisyystieteen vaikuttaja. Alohan nimi oli maailmalla arvostettu ja hän on ollut yksi tunnetuimmista Turun yliopiston biologeista.

Turussa hän keskittyi tekemään mutaatiotutkimuksia banaanikärpäsillä. Erityisesti hänen julkaisunsa banaanikärpäsen sukasten taksonomiasta, tumajyväsen muodostusalueesta ja heterokromatiinista ovat muodostuneet klassikoiksi, joihin viitataan usein.

– Aloha oli todennäköisesti ensimmäinen, joka Suomessa opetti ihmisgenetiikkaa ja genetiikan historiaa. Ala oli koko maailman mittakaavassakin 1960-luvulla vasta aluillaan.

Alavat eivät käyneet Amerikassa enää Turkuun muutettuaan, mutta kesäisin he matkustelivat paljon Euroopassa kasveja keräten. Reino haki kasvinäytteitä myös muun muassa Lähi-Idästä.

Aktiiviset eläkeläiset

Aloha Alava toimi Turun yliopistossa tuntiopettajana vuoteen 1978 saakka, jolloin jäi eläkkeelle. Tämän jälkeenkin Aloha sai työtehtäviä yliopistolta: hän tarkasti mielellään nuorempien kollegoiden englanninkielisten artikkeleiden kieliasua ja myös sisältöä. Lisäksi kasvinäytteiden kerääminen jatkui.

Reino Alava jäi eläkkeelle vuotta myöhemmin vaimoaan. Hän kuitenkin jatkoi tutkimuksiaan entiseen tapaan ja kävi työhuoneessaan kasvimuseolla lähes joka päivä.

Alavat jatkoivat myös matkustelua eläkkeellä. He kiertelivät runsaasti kotimaassa, lähiseutujen lisäksi Itä-Suomessa ja Lapissa. Matkoilla kertyi aina runsaasti kasvinäytteitä.

Alavat kävivät eläkepäivillään myös ulkomailla. 1980-luvulla he kävivät muun muassa Neuvostoliitossa ja Ruotsissa, mutta tekivätpä vielä kesällä 1991 junamatkan Sveitsiinkin. Aikuisten Interrail-kortilla he matkasivat Kööpenhaminan, Hampurin ja Frankfurtin kautta Zürichiin ja takaisin.

Aloha sairastui dementiaan 1990-luvun loppupuolella ja vietti viimeiset vuotensa Kerttulin vanhainkodeissa. Reino kävi hänen luonaan joka päivä. Aloha Alava kuoli tammikuussa 2000 ollessaan 86-vuotias.

– Myös monet Alohan ystävät vierailivat usein vanhainkodissa. Tästä säännöllisestä päivärytmistä saivat alkunsa myös Alavien ystäväpiirin yhteiset, säännölliset tapaamiset, jotka jatkuvat edelleen.

Reino kävi vielä 2000-luvullakin kasvimuseolla pari kertaa viikossa jatkaen tutkimuksiaan ja tavaten yliopiston kahvilassa tuttujaan vuosikymmenten varrelta

– Ystävät luonnehtivat häntä vielä 90-vuotiaanakin kävelevänä tietosanakirjana, joka aina tunnisti kasvit ja tiesi niiden latinankieliset nimet.